Kiitospäiväkirja.

On ollut todella nastaa seurata tämän blogin lukijatilastojen kehitystä. En ole hiiskunut tästä blogista yhden Rosvot-portaalissa julkaistun postauksen jälkeen sanallakaan julkisesti, mutta silti lukijamäärät kasvavat tasaisesti. Ajatus siitä, että tämä blogi tarjoaa jonkun muunkin elämään sisältöä, tekee minut todella onnelliseksi. Vaikka kirjoitankin tätä blogia ensisijaisesti itselleni, olen alusta asti toivonut muidenkin ihmisten samaistuvan sanoihini.

Haluan palata vielä hetkeksi edelliseen, Cristal Snowin blogitekstin innoittamaan tekstiini. Tekstissään Cristal mainitsee yhtenä häntä auttaneena asiana jumalattarensa Oprah Winfreyn showssa esitellyn "kiitospäiväkirjan" pitämisen. Kiitospäiväkirja, Cristalin mukaan toimii niin, että joka päivä päiväkirjaan kirjoitetaan yksi asia josta on kiitollinen.

Olen jokapäivä kiitollinen julkisesti niin monesta asiasta, että en koe kiitospäiväkirjan pitämistä itselleni hyödyllisenä. Ajattelin kuitenkin jakaa kanssanne pari asiaa, joista olen joka päivä todella kiitollinen. Voitte itsekin miettiä mistä asioista te olette kiitollisia päivittäin.

Asioita, joista olen päivittäin kiitollinen:

Terveys

Kehoni on temppelini. Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä enemmän hän terveyttään arvostaa. Olen todella kiitollinen siitä, että olen tajunnut jo näinkin nuoressa iässä, että jokainen keholleni aiheuttama asia vaikuttaa sen toimimiseen, kun olen vanha. Elämällä terveellisesti laitan rahaa elämän pankkiin. Minulla ei ole vakavia sairauksia, vaivoja tai vammoja. Olen ainakin toistaiseksi terve kuin pukki. Olen terveydestäni eniten kiitollinen.

Uni

Pystyn nukahtamaan melkein missä tahansa, eikä minulla ole koskaan ollut mainittavia univaikeuksia. Tällä hetkellä minulla on käytössä Futon, joka on todella kova patja. Futonilla nukkumiseen tottuminen vei aikansa, mutta nykyisin nukun sikeästi ja herään pirteänä aamuun. Parhaiten nukun silti hotelleissa. Kenties siksi, että hotellit jos jotkut ovat optimoineet huoneensa parhaan mahdollisen unen saavuttamiseksi.

Ulkonäkö

Asia, jonka kanssa kävin henkistä taistelua etenkin ala- ja yläasteilla. Lopulta lukioon mentäessä tajusin, että toiset pojat vaan ovat paremman näköisiä kuin toiset. Tajusin myös, että vaikka en ole koulun komein poika, on minulla silti sekä henkisiä että fyysisiä ominaisuuksia, mitä komeimmilla pojilla ei ole. Tänä päivänä pidän ulkonäöstäni. Kun katson peiliin, en enää ajattele hyi saatana, vaan enemmänkin moro, miten menee?

Kyky kyseenalaistaa

Olen ehkä maailman kyynisin ihminen. Lähtökohtani maailman kohtaamiseen on about seuraavanlainen: Maailma on kaunis paikka, jonka ahneet ihmiset ovat pilanneet orjuuttavalla yhteiskuntamallillaan. Pystyn vain harvoin uskomaan puhtaaseen hyvyyteen ihmisessä. Kaksiteräinen miekka. Toisaalta kyseenalaistan kaiken. Joka on hyvä. Samaan aikaan olen jatkuvasti katkera ja vihainen. Enkä haluaisi asua tässä yhteiskunnassa.

Musiikki

Musiikki, tuo ihana asia on pelastanut minut monesti. Kirjoitinkin jo jokin aika sitten miten musiikki pelasti minut huonoista kaveripiireistä. Musiikki on senkin jälkeen pelastunut minut monesti. Selviydyin yläasteen vihasta musiikin ansiosta. Selvisin lukion epävarmuuksista musiikin ansiosta. Löysin elämälleni suunnan ja sain korkeakoulututkinnon musiikin ansiosta. Ilman musiikkia minulla ei olisi mitään.  Olisin maata vaeltava ontto kuori.

Perhe

Jokaisella on omat vaikeudet perheensä kanssa. Olen siitä kiitollinen, että olen päässyt omani kanssa noiden vaikeuksien yli. Kävimme perheenä pohjalla joskus vuonna 2008. Sen jälkeen olemme olleet toisillemme rehellisiä ja kuroneet välejämme kuntoon. Koen, että olen perheeni kanssa tänä päivänä ehjempi, kokonaisempi ja rakastavampi, kuin koskaan aiemmin. Minulla on maailman parhaat veljet, oikeasti parhaat. On isä, joka välittää ja äiti, joka on luopunut vuosien varrella kaikesta perheen takia. Perhe on kaiken pohja.

Näihin sanoihin - hyvää pääsiäistä!