keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Vaiheessa.

Hah, ja sitä sisäistä rauhaa kestikin sitten tasan sunnuntain ja maanantain väliseen yöhön asti. Kuluva viikko on ollut tähän asti kaikkea muuta paitsi sisäistä rauhaa. En tiedä tarkalleen miksi, mutta en ole kyennyt nukkumaan sunnuntaiöitä kunnolla viimeiseen kolmeen viikkoon.

Uskoisin, että ongelman aiheuttaa viikonlopusta arkeen muutos pariskuntaminästä yksin asuvaan minään. Minulla on omat jutut meillä on omamme. Olen ehkä siinä mielessä työnarkomaani, että olen huomannut täyttäväni alitajuisesti arkeni kuin Ikean varastopoika hyllyjä. Tasapäisillä ja kokonsa puolesta optimoiduilla pahvilaatikoilla. Viikonloppuisin taas annan itseni unohtaa kaiken ja vain olla. Se on ihanaa, mutta muutos takaisin on aina raju.

Ilmeisesti viime aikoina muutos on ollut normaalia rajumpaa - voi johtua pimeydestä, voi johtua työstressistä, voi johtua bändimme äänityksiin liittyvästä stressistä, voi johtua ties mistä stressistä. Johtuipa sitten mistä tahansa, kerran kun alkuviikko alkaa laskevalla spiraalilla, menee koko viikko sen suunnan korjaamiseksi takaisin ylöspäin. Nyt elämme keskiviikkoa. Tänään oli viikon ensimmäinen nousujohteinen päivä. Perjantaina plussan puolelle?

Olen viime päivinä miettinyt paljon sitä kuka olen ja mitä teen. Sitä riittääkö tämä minulle vai olisiko minulla syitä muutoksiin. Olen miettinyt paljon Tamperetta ja sitä mitä odotan kaupungilta. Olen miettinyt minulle tärkeitä asioita ja sitä olenko mahduttanut ne elämääni toivomallani tavalla. Olen pohtinut näitä asioita nyt sunnutaiyöstä asti ja tullut tulokseen, että olen aidosti onnellinen ja tyytyväinen elämääni. En ehkä juuri nyt haluaisi muuttaa mitään.

En halua muutosta, olenko minä ongelmallinen yksilö? Yhteiskuntamme määritelmän mukaan olen. Sillä muutos on aina tavoiteltavaa. Muutos on aina hyväksi. Ilman muutosta jäämme junnaamaan paikoillemme, emmekä kehity. Minä sanon pötyä. Olen junnannut nyt puolitoista vuotta paikoillani ja elänyt elämäni parasta aikaa. Laita se piippuusi ja polta se, yhteiskunta.

Ehkä olen jo nuorella iällä vanha jäärä, mutta ainakin kuuntelen sydäntäni ja käytän maalaisjärkeä. En silti ole pysytellyt mukavuusalueellani, sen ulkopuolella kun voi käydä vaikka suuret suuntaviivat eivät muuttuisikaan. Koen todella raskaana minuun kohdistuvat muutospaineet. Voi myös hyvin olla, että olen itse itseasettamieni muutospaineiden takana. Voi olla, että se olenkin minä, joka on huolissaan siitä että olen jäänyt paikoilleni.

Oli paineet sitten itseaiheutettuja tai yhteiskunnan asettamia, olen nyt onnellinen. Haluaisin vain olla hetken, ehkä pidemmänkin hetken ja elää juuri tismalleen samanlaista elämää mitä olen oppinut viimeisen neljän ja puolen kuukauden aikana elämään. Haluaisin karistaa päässäni pyörivät muutosta vaativat demonit ja nauttia.

Sillä välillä kun koitan keksiä ongelmaani ratkaisun, haluaisin mainostaa yhtä todella hyvää juttua. Olen nimittäin alkanut seuraamaan viikottain Radio Helsingiltä tulevaa radio-ohjelmaa. Ohjelman nimi on Vaiheessa ja se on hyvin keskusteluvetoinen. Vaiheessa -ohjelmassa on joka viikko vaihtuva studiovieras, jonka kanssa juontaja Mili Kaikkonen keskustelee mm. elämästä, inhimillisyydestä ja elävästä henkisyydestä.

Olen aivan ihastunut ohjelmaan, sillä se on kuin mittatilaustyönä minulle tehty. Jos uskot, että ohjelma voisi kiinnostaa sinuakin, viritä radiosi tai internetisi keskiiviikkoisin kello 20-21 Radio Helsingin taajuuksille. Voin antaa vahvimman mahdollisen suosituksen.

3 kommenttia:

  1. Ymmärrän hyvin muutos"vastarinnan". Olen aina halukas sitoutumaan kaikkeen minkä aloitan, oli se sitten esimerkiksi asuminen (olen asunut 10,5 vuotta samassa asunnossa), työ (4,5 vuotta) tai sitten parisuhde (-). En halua mitään lyhyttä ja ohikiitävää, pidän myös rutiineista ja kaiken tämän tuomasta varmuuden tunteesta. Nämä asiat kun ovat reilassa, pystyn ottamaan rennosti.

    VastaaPoista
  2. Hei Joonas, kuulostaa siltä että olemme samasta puusta veistetty. Edustamme maalaisjärkeä alati muuttuvassa maailmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minut Näsijärven uppotukista, sinut Airiston ikihongasta :)

      Poista